Usein kysytyt kysymykset
Mitä on luonnonlaidunliha?
Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.
Mikä on luonnonlaidun?
Yhdistyksen kriteereissä luonnonlaitumiksi luokitellaan sekä perinnebiotoopit eli peltojen ulkopuoliset niityt ja kedot, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet ja nummet että muut luonnonlaitumiksi erikseen määritellyt peltojen ulkopuoliset alueet. Tällaisia alueita ovat Natura2000-alueet tai muut luonnonsuojelualueet (muu kuin pelto silloin kun laiduntamisesta ei ole haittaa alueelle), pellon metsäsaarekkeet, pellon reunavyöhykkeet, muinaisjäännöskohteet (silloin kun laiduntamisesta ei aiheudu haittaa kohteelle), uhanalaisten lajien elinympäristöt (kun laiduntamisesta ei aiheudu haittaa), suojavyöhykesopimuslohkot ja yli 5 vuotta lannoittamatta olleet pellot (korkeintaan puolet luonnonlaidunalasta tulee olla näitä), peltojen ulkopuolella olevat kosteikkojen ja vesistöjen rannat ja metsät.
Mitä ovat perinnebiotoopit?
Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä (mm. kedot, niityt, metsälaitumet, hakamaat), jotka eivät säily ilman jatkuvaa hoitoa. Ne ovat pellon ulkopuolisia viljelemättömiä, muokkaamattomia ja lannoittamattomia alueita, joita lähinnä niitto ja laidunnus ovat ylläpitäneet ja muovanneet. Uhanalaisesta lajistostamme neljäsosa on täysin riippuvaisia niityistä ja laitumista. Perinnebiotooppien rikas lajisto on peräisin jo jääkauden jälkeisiltä aroilta ja muilta luonnonniityiltä.
Nykyään perinnebiotooppeja on jäljellä vain murto-osa entisestä ja niiden häviäminen olisi iso menetys meille kaikille. Laidunnus on merkittävin keino perinnebiotooppien ja niistä riippuvaisten lajien säilyttämiseksi.
Onko tilani liian pieni luonnonlaidunlihan tuotantoa varten?
Kaikki tilat ovat tervetulleita. Tavoitteena on lisätä hoidettujen luonnonlaidunten määrää ja pienetkin kohteet ovat merkittäviä.
Saavatko eläimeni syödä laidunkaudella muuta kuin luonnonlaitumen rehua?
Kyllä saavat. Yli puolet luonnonlaidunlihan tuotannossa olevien eläinten laitumista tulee kuitenkin olla luonnonlaitumia. Luonnonlaitumilla ei anneta lisäruokaa vaan niillä syödään pelkästään luonnonlaitumella kasvavaa luontaista kasvillisuutta.
Mitkä ovat luonnonlaidunlihan tuotannon kriteerit?
Kriteerit koskevat lähinnä laidunnuksen toteuttamista. Esimerkiksi yli puolet luonnonlaidunlihan tuotannossa olevien eläinten laitumista tulee olla luonnonlaitumia. Kriteerit löytyvät yhdistyksen etusivulta. Kriteereiden pohjana ovat WWF Suomen yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuonna 2013 työstämät kriteerit luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa. Kriteerien tavoitteena on lisätä uhanalaisia perinnebiotooppeja yhteisillä säännöillä. Kriteerit löydät täältä.
Mitä jäsenyys maksaa?
- Varsinaiseksi jäseneksi pääsevät ne luonnonlaidunlihan tuottajat, jotka täyttävät kriteerimme luonnonlaidunlihan tuottajana (kriteerit löytyvät tämän sivun alalaidasta). Jäsenmaksu on varsinaisille jäsenille 50 euroa vuodessa. Jäsenet saavat verkkosivuillemme oman tilansa esittelytekstin kuvineen, sekä halutessaan suoran linkin verkkokauppaansa.
- Kannatusjäseneksi ovat tervetulleita kaikki luonnonlaidunten ystävät, jotka haluavat tukea toimintaamme ja sitä kautta olla mukana tukemassa arvokasta työtä luonnonlaidunten parissa. Kannatusjäsenten vuosimaksu on 50 euroa vuodessa.
- Lahjoittaja/yhteistyökumppani. Jos haluat tukea yhdistystämme tekemällä kertalahjoituksen tai jos haluat tehdä kanssamme yhteistyötä, olethan rohkeasti meihin yhteydessä sähköpostitse: info@luonnonlaidunlihantuottajat.fi
Miten voin liittyä yhdistyksen jäseneksi?
Lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@luonnonlaidunlihantuottajat.fi
Paluupostissa saat jäsenlomakkeen, jonka täyttämällä sitoudut tuottamaan luonnonlaidunlihaa kriteereiden mukaisesti.
Mitä hyötyä saan liittymällä yhdistykseen?
Yhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen Luonnonlaidunlihan tuottajat Suomessa, valvoa heidän etuaan. Tavoitteena on nostaa luonnonlaidunliha julkiseen keskusteluun ja laajaan kuluttajatietoisuuteen. Yhdistys markkinoi luonnonlaidunlihaa yhteisin toimin ja kampanjoin. Tavoitteena on kertoa luonnonlaidunlihan monista myönteisistä puolista ja samalla eri keinoin lisätä sen saatavuutta kuluttajille. Tuottajayhdistys pyrkii myös edistämään uhanalaisten perinnebiotooppien hoitoa ja lisäämään tuottajien osaamista yhteisillä koulutuksilla. Yhdistys järjestää myös muita tilaisuuksia edistääkseen tuottajien verkostoitumista sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa.
Mistä löydän luonnonlaidunlihaa tuottavan tilan lähelläni?
Tästä linkistä löydät luonnonlaidunlihaa tuottavia tiloja. Sivuilla on esittelyt tiloista maakunnittain ja tilakäynneillä voi tutustua paremmin tilaan ja tuottajiin.
Miten voin tukea yhdistyksen toimintaa?
Ostamalla luonnonlaidunlihaa ja tulemalla yhdistyksen kannatusjäseneksi.
Kannatusjäsenen vuosimaksu on 50 €/henkilö.
Jos haluat keskustella muista yhteistyön muodoista tai tehdä yhdistykselle kertalahjoituksen, laita meille viestiä aiheesta: info@luonnonlaidunlihantuottajat.fi
Miten luonnonlaidunlihan tuotanto lisää luonnon monimuotoisuutta?
Luonnonlaitumet ovat lajirikkaimpia elinympäristöjämme ja ne toimivat koteina monelle uhanalaiselle lajille. Ilman laidunnusta tai niittoa perinnebiotoopit ja muut luonnonlaitumet heinittyvät ja metsittyvät jo muutaman hoitamattoman vuoden jälkeen. Laidunnus vähentää ravinteita sekä suurikokoisia kasvilajeja ja antaa tilaa vaateliaammalle hyönteisiäkin suosivalle lajistolle. Paitsi kasvit myös monet hyönteiset tarvitsevat perinnebiotooppeja ja rantaniittyjen laidunnus on elintärkeää monelle lintulajille. Laiduntavien eläinten lantakin lisää monimuotoisuutta ja esimerkiksi lantakuoriaiset ovat täysin riippuvaisia siitä. Luonnonlaidunten jatkuva kasvipeitteisyys lisää monimuotoisuutta myös maan pinnan alla, maaperässä. Laidunnus paitsi ylläpitää perinnebiotooppien lajistoa, myös lisää monimuotoisuutta muilla alueilla.
Voimmeko pelastaa perinnebiotoopit ilman karjaa?
Perinnebiotooppien säilyttäminen ilman karjaa olisi käytännössä mahdotonta. Tällä hetkellä perinnebiotooppeja on hoidon piirissä noin 32 000 ha, josta suurinta osaa hoidetaan laiduntamalla. Tavoitteena olisi saada hoidon piiriin 15 000 – 30 000 ha lisää, jotta perinnebiotooppien hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla. Ilman laiduntavaa karjaa tavoitteen saavuttaminen on lähes mahdotonta näin isoilla pinta-aloilla, sillä niittäminen ja varsinkin niittojätteen korjuu on työlästä.
Luonnonlaidunliha ja ilmastonmuutos?
Luonnonlaidunliha kuuluu jokaisen kuluttajan ruokavalioon – vähemmän lihaa, mutta parempaa. Laiduntavat eläimet hyödyntävät peltojen ulkopuolisia alueita ja muuntavat ihmiselle kelpaamattoman ruohon ja heinän laadukkaaksi proteiiniksi. Luonnonlaitumia ei muokata eikä ojiteta. Jatkuva kasvipeitteisyys ylläpitää maan hiilivarastoja ja lisää hiilen sidontaa. Hyvällä laidunkierrolla pystytään hiilen sidontaa tehostamaan. Luonnonlaitumia ei saa lannoittaa ja näin vähenee käytettävät lannoitteet, joiden valmistukseen kuluva energia aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luonnonlaidunlihaa tuottavalla tilalla karjan talviaikainen ruokinta perustuu nurmeen. Nurmi toimii parhaimmillaan hiilen sitojana ja varastona. Nurmi sitoo hiiltä sitä paremmin mitä paremmin se kasvaa. Hiilen sidontaan pystytään vaikuttamaan viljelytoimin, kuten niittokorkeudella, -ajankohdalla, monipuolisilla nurmiseoksilla ja hyvällä laidunkierrolla.