Luonnonlaitumilla tuotettua lihaa

Luotettava, ympäristöä hyödyttävä vaihtoehtoLue lisääLuonnonlaitumilla tuotettua lihaa

Luonnonlaidunlihan tuottajat

Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.

Luonnonlaitumet ovat pellon ulkopuolisia alueita, joita hyödynnetään karjan rehuntuotannossa. Yhdistyksen kriteereissä luonnonlaitumiksi luokitellaan sekä perinnebiotoopit että muut luonnonlaitumiksi erikseen määritellyt peltojen ulkopuoliset alueet. Luonnonlaitumia ei lannoiteta eikä muokata.

Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi erilaiset niityt ja kedot sekä metsälaitumet. Perinnebiotoopeilla on vielä jäljellä merkkejä perinteisestä maankäytöstä kuten laidunnuksesta tai niitosta ja nämä alueet eivät säily ilman jatkuvaa hoitoa.  Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä ja uhanalaisesta lajistostamme neljäsosa on täysin riippuvaisia niityistä ja laitumista.Nykyään perinnebiotooppeja on jäljellä vain murto-osa entisestä ja niiden häviäminen olisi iso menetys meille kaikille. Laidunnus on merkittävin keino perinnebiotooppien ja niistä riippuvaisten lajien säilyttämiseksi. 

Luonnonlaidunlihan tuottajat ry on luonnonlaidunlihan tuottajien ja perinnebiotooppien etuja ajava yhdistys.

Ajankohtaista

Cover for Luonnonlaidunlihan tuottajat ry
553
Luonnonlaidunlihan tuottajat ry

Luonnonlaidunlihan tuottajat ry

Luonnonlaidunlihan tuottajat ry on luonnonlaidunlihan tuottajien ja perinnebiotooppien etuja ajava yhdistys.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Huomio jäsenet! Sähköpostiin on kolahtanut jösenkirje ja linkki hurjan tärkeään jäsenkyselyyn, käykäähän viikonloppuna vastaamassa! Menee vain hetki, mutta tärkeää yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Huomio jäsenet! Sähköpostiin on kolahtanut jösenkirje ja linkki hurjan tärkeään jäsenkyselyyn, käykäähän viikonloppuna vastaamassa! Menee vain hetki, mutta tärkeää yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi!
3 kuukautta sitten

Jäsenpäivä huipentuu ihanaan yhteiseen illalliseen Calliolassa, kiitos #bovikin ja Calliolan väki! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Jäsenpäivä huipentuu ihanaan yhteiseen illalliseen Calliolassa, kiitos #Bovikin ja Calliolan väki!Image attachmentImage attachment

1 CommentKommentoi Facebookissa

Kiitokset myös Calliolan puolesta. Oli upea ilta seurassanne🤩

Yhdistyksen jäsenpäivä Raaseporissa Bovikin tilan vieraina: Hienoja laitumia Fiskarsissa ja Snappertunassa, kauniita kyyttöjä ja lampaita sekä tietysti tärkeimpänä hyviä keskustelua uusien ja vanhojen jäsenten kesken! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Yhdistyksen jäsenpäivä Raaseporissa Bovikin tilan vieraina: Hienoja laitumia Fiskarsissa ja Snappertunassa, kauniita kyyttöjä ja lampaita sekä tietysti tärkeimpänä hyviä keskustelua uusien ja vanhojen jäsenten kesken!Image attachmentImage attachment+1Image attachment

Luonnonlaidunnus luonnonhoitajana

Sen lisäksi että luonnonlaidunnus edistää laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä, se hoitaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä tuodaan usein esiin, mutta mitä se oikeastaan pitää sisällään.

Luonnonlaitumet ovat useimmiten alueita, joiden muu maatalouskäyttö nykyään olisi vaikeaa tai mahdotonta. Rantaniittyjä, hakamaita, kuivia ketoja ja muita harvinaistuvia luontotyyppejä. Kullekin luontotyypille ovat ominaisia tietynlainen pienilmasto, maaperä ja siten myös kasvilajisto. Luontoinventoinneissa tutkitaan usein juuri kasvilajisto tarkkaan, mutta kasvilajisto ei yksin ole se itseisarvo. Useilla hyönteisillä on oma ravintokasvinsa jolla ne lisääntyvät, eli toukat käyttävät niiden lehtiä tai kasvinestettä ravintonaan. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki perhoset, lisäksi monet kovakuoriaiset, pistiäiset, luteet ja kärpäset. Ja näitä hyönteisiä toukkavaiheessa tai aikuisvaiheessa käyttävät ravintonaan lukemattomat eliöt. Mitä monipuolisempi kasvilajisto, sitä rikkaampi ötökkälajisto.

Pölyttäjät tuodaan usein esiin erityisen suojeltavana ryhmänä, tämä on johtanut siihen että mehiläiset ja kimalaiset ovat fokuksessa. Mutta pölyttäjähyönteisiä on valtavasti muitakin, se tahtoo jäädä varjoon. Kovakuoriaisista jäärät, joista useimmat elävät toukkavaiheessa lahopuussa, ovat varsin merkittäviä pölyttäjiä, samoin monet toukkana maassa elävät lehtisarviset. Yleisimpiä pölyttäjiä ovat erilaiset kukkakärpäset, niistä taas pääosa elää toukkana kasveissa syöden kirvoja. Ahmaspistiäiset, joiden toukat loisivat toisten hyönteisten toukissa, käyttävät ravintonaan kukkien mettä, samoin monet loiskärpäset, tietenkin perhoset, osin myös ampiaiset. Verenhimoisten hyttysten koiraat elävät kukkien medellä, toimivat siis pölyttäjinä nekin. Pölyttäjäkysymyskin on paljon laajempi kuin kuvittelemme. Ja monipuolinen ympäristö on elinehto pölyttäjien lisääntymiselle.

Elinympäristöjen suojelulla pystymme vaikuttamaan huomattavasti helpommin lajikatoon tai sen uhkaan, kuin kalliilla ilmastotoimilla, vaikka nekin tärkeitä ovat. Luonnonlaidunnus siis on erinomainen keino varjella luonnon monimuotoisuutta, toivotaan että se huomioidaan myös maatalous- ja ympäristöpolitiikassa.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

Luonnonlaidunnus luonnonhoitajana

Sen lisäksi että luonnonlaidunnus edistää laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä, se hoitaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä tuodaan usein esiin, mutta mitä se oikeastaan pitää sisällään.

Luonnonlaitumet ovat useimmiten alueita, joiden muu maatalouskäyttö nykyään olisi vaikeaa tai mahdotonta. Rantaniittyjä, hakamaita, kuivia ketoja ja muita harvinaistuvia luontotyyppejä. Kullekin luontotyypille ovat ominaisia tietynlainen pienilmasto, maaperä ja siten myös kasvilajisto. Luontoinventoinneissa tutkitaan usein juuri kasvilajisto tarkkaan, mutta kasvilajisto ei yksin ole se itseisarvo. Useilla hyönteisillä on oma ravintokasvinsa jolla ne lisääntyvät, eli toukat käyttävät niiden lehtiä tai kasvinestettä ravintonaan. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki perhoset, lisäksi monet kovakuoriaiset, pistiäiset, luteet ja kärpäset. Ja näitä hyönteisiä toukkavaiheessa tai aikuisvaiheessa käyttävät ravintonaan lukemattomat eliöt. Mitä monipuolisempi kasvilajisto, sitä rikkaampi ötökkälajisto.

Pölyttäjät tuodaan usein esiin erityisen suojeltavana ryhmänä, tämä on johtanut siihen että mehiläiset ja kimalaiset ovat fokuksessa. Mutta pölyttäjähyönteisiä on valtavasti muitakin, se tahtoo jäädä varjoon. Kovakuoriaisista jäärät, joista useimmat elävät toukkavaiheessa lahopuussa, ovat varsin merkittäviä pölyttäjiä, samoin monet toukkana maassa elävät lehtisarviset. Yleisimpiä pölyttäjiä ovat erilaiset kukkakärpäset, niistä taas pääosa elää toukkana kasveissa syöden kirvoja. Ahmaspistiäiset, joiden toukat loisivat toisten hyönteisten toukissa, käyttävät ravintonaan kukkien mettä, samoin monet loiskärpäset, tietenkin perhoset, osin myös ampiaiset. Verenhimoisten hyttysten koiraat elävät kukkien medellä, toimivat siis pölyttäjinä nekin. Pölyttäjäkysymyskin on paljon laajempi kuin kuvittelemme. Ja monipuolinen ympäristö on elinehto pölyttäjien lisääntymiselle.

Elinympäristöjen suojelulla pystymme vaikuttamaan huomattavasti helpommin lajikatoon tai sen uhkaan, kuin kalliilla ilmastotoimilla, vaikka nekin tärkeitä ovat. Luonnonlaidunnus siis on erinomainen keino varjella luonnon monimuotoisuutta, toivotaan että se huomioidaan myös maatalous- ja ympäristöpolitiikassa.Image attachmentImage attachment+2Image attachment

1 CommentKommentoi Facebookissa

Saariston laitumet eritoten pitää huomioida.

Kotieläintuotantoon liittyvät asiat ovat tärkeitä! Luomupäivät Lahdessa takanapäin. Päivien aikana usein nousi esille karjanlannan ja laidunnuksen tarve. Keskustelut ja verkostoituminen antaa eväitä asioiden eteen päin viemiseen. Luomuliitto #luomupäivät2025 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kotieläintuotantoon liittyvät asiat ovat tärkeitä! Luomupäivät Lahdessa takanapäin. Päivien aikana usein nousi esille karjanlannan ja laidunnuksen tarve. Keskustelut ja verkostoituminen antaa eväitä asioiden eteen päin viemiseen. Luomuliitto #luomupäivät2025

1 CommentKommentoi Facebookissa

Mun suosikkiukot!

Lataa lisää