Luonnonlaitumilla tuotettua lihaa

Luotettava, ympäristöä hyödyttävä vaihtoehtoLue lisääLuonnonlaitumilla tuotettua lihaa

Naturbeteskött producenterna

Med naturbeteskött avses kött från djur, som en del av året betat fritt på naturbeten, t.ex. nötkreatur eller får.

Naturbetesmarker är områden utanför åkermarken som nyttjas som betesmark för boskapen. Enligt föreningens kriterier har både vårdbiotoper (ängar, hagmarker osv) och andra skilt definierade områden som inte är åkermark klassificerats som naturbetesmarker. Naturbetesmarker får inte plöjas eller gödslas.

Vårdbiotoper är t. ex. olika ängar och skogsbeten. Spår av traditionell markanvändning som betesdrift eller ängsslåtter finns ännu kvar på vårdbiotoperna. Dessa områden bevaras inte utan kontinuerlig skötsel. Vårdbiotoperna hör till Finlands mest hotade naturtyper och av våra utrotningshotade arter är en fjärdedel helt beroende av ängar och betesmarker. Kvar finns bara en spillra av den forna vårdbiotopsarealen och det skulle vara en stor förlust för oss alla om de sista vårdbiotoperna skulle försvinnna. Betesdrift är den mest betydelsefulla skötselmetoden för att bevara vårdbiotoperna och dess arter. 

NATURBETESKÖTT PRODUCENTERNA RF är en förening vars syfte är att föra naturbeteskött producenternas talan. Som en följd av produktion av naturbeteskött gynnas också skötseln av vårdbiotoper.

Aktuellt

Cover for Luonnonlaidunlihan tuottajat ry
550
Luonnonlaidunlihan tuottajat ry

Luonnonlaidunlihan tuottajat ry

Luonnonlaidunlihan tuottajat ry on luonnonlaidunlihan tuottajien ja perinnebiotooppien etuja ajava yhdistys.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
2 kuukautta sitten

Jäsenpäivä huipentuu ihanaan yhteiseen illalliseen Calliolassa, kiitos #bovikin ja Calliolan väki! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Jäsenpäivä huipentuu ihanaan yhteiseen illalliseen Calliolassa, kiitos #Bovikin ja Calliolan väki!Image attachmentImage attachment

1 CommentKommentoi Facebookissa

Kiitokset myös Calliolan puolesta. Oli upea ilta seurassanne🤩

Yhdistyksen jäsenpäivä Raaseporissa Bovikin tilan vieraina: Hienoja laitumia Fiskarsissa ja Snappertunassa, kauniita kyyttöjä ja lampaita sekä tietysti tärkeimpänä hyviä keskustelua uusien ja vanhojen jäsenten kesken! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Yhdistyksen jäsenpäivä Raaseporissa Bovikin tilan vieraina: Hienoja laitumia Fiskarsissa ja Snappertunassa, kauniita kyyttöjä ja lampaita sekä tietysti tärkeimpänä hyviä keskustelua uusien ja vanhojen jäsenten kesken!Image attachmentImage attachment+1Image attachment

Luonnonlaidunnus luonnonhoitajana

Sen lisäksi että luonnonlaidunnus edistää laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä, se hoitaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä tuodaan usein esiin, mutta mitä se oikeastaan pitää sisällään.

Luonnonlaitumet ovat useimmiten alueita, joiden muu maatalouskäyttö nykyään olisi vaikeaa tai mahdotonta. Rantaniittyjä, hakamaita, kuivia ketoja ja muita harvinaistuvia luontotyyppejä. Kullekin luontotyypille ovat ominaisia tietynlainen pienilmasto, maaperä ja siten myös kasvilajisto. Luontoinventoinneissa tutkitaan usein juuri kasvilajisto tarkkaan, mutta kasvilajisto ei yksin ole se itseisarvo. Useilla hyönteisillä on oma ravintokasvinsa jolla ne lisääntyvät, eli toukat käyttävät niiden lehtiä tai kasvinestettä ravintonaan. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki perhoset, lisäksi monet kovakuoriaiset, pistiäiset, luteet ja kärpäset. Ja näitä hyönteisiä toukkavaiheessa tai aikuisvaiheessa käyttävät ravintonaan lukemattomat eliöt. Mitä monipuolisempi kasvilajisto, sitä rikkaampi ötökkälajisto.

Pölyttäjät tuodaan usein esiin erityisen suojeltavana ryhmänä, tämä on johtanut siihen että mehiläiset ja kimalaiset ovat fokuksessa. Mutta pölyttäjähyönteisiä on valtavasti muitakin, se tahtoo jäädä varjoon. Kovakuoriaisista jäärät, joista useimmat elävät toukkavaiheessa lahopuussa, ovat varsin merkittäviä pölyttäjiä, samoin monet toukkana maassa elävät lehtisarviset. Yleisimpiä pölyttäjiä ovat erilaiset kukkakärpäset, niistä taas pääosa elää toukkana kasveissa syöden kirvoja. Ahmaspistiäiset, joiden toukat loisivat toisten hyönteisten toukissa, käyttävät ravintonaan kukkien mettä, samoin monet loiskärpäset, tietenkin perhoset, osin myös ampiaiset. Verenhimoisten hyttysten koiraat elävät kukkien medellä, toimivat siis pölyttäjinä nekin. Pölyttäjäkysymyskin on paljon laajempi kuin kuvittelemme. Ja monipuolinen ympäristö on elinehto pölyttäjien lisääntymiselle.

Elinympäristöjen suojelulla pystymme vaikuttamaan huomattavasti helpommin lajikatoon tai sen uhkaan, kuin kalliilla ilmastotoimilla, vaikka nekin tärkeitä ovat. Luonnonlaidunnus siis on erinomainen keino varjella luonnon monimuotoisuutta, toivotaan että se huomioidaan myös maatalous- ja ympäristöpolitiikassa.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

Luonnonlaidunnus luonnonhoitajana

Sen lisäksi että luonnonlaidunnus edistää laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä, se hoitaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä tuodaan usein esiin, mutta mitä se oikeastaan pitää sisällään.

Luonnonlaitumet ovat useimmiten alueita, joiden muu maatalouskäyttö nykyään olisi vaikeaa tai mahdotonta. Rantaniittyjä, hakamaita, kuivia ketoja ja muita harvinaistuvia luontotyyppejä. Kullekin luontotyypille ovat ominaisia tietynlainen pienilmasto, maaperä ja siten myös kasvilajisto. Luontoinventoinneissa tutkitaan usein juuri kasvilajisto tarkkaan, mutta kasvilajisto ei yksin ole se itseisarvo. Useilla hyönteisillä on oma ravintokasvinsa jolla ne lisääntyvät, eli toukat käyttävät niiden lehtiä tai kasvinestettä ravintonaan. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki perhoset, lisäksi monet kovakuoriaiset, pistiäiset, luteet ja kärpäset. Ja näitä hyönteisiä toukkavaiheessa tai aikuisvaiheessa käyttävät ravintonaan lukemattomat eliöt. Mitä monipuolisempi kasvilajisto, sitä rikkaampi ötökkälajisto.

Pölyttäjät tuodaan usein esiin erityisen suojeltavana ryhmänä, tämä on johtanut siihen että mehiläiset ja kimalaiset ovat fokuksessa. Mutta pölyttäjähyönteisiä on valtavasti muitakin, se tahtoo jäädä varjoon. Kovakuoriaisista jäärät, joista useimmat elävät toukkavaiheessa lahopuussa, ovat varsin merkittäviä pölyttäjiä, samoin monet toukkana maassa elävät lehtisarviset. Yleisimpiä pölyttäjiä ovat erilaiset kukkakärpäset, niistä taas pääosa elää toukkana kasveissa syöden kirvoja. Ahmaspistiäiset, joiden toukat loisivat toisten hyönteisten toukissa, käyttävät ravintonaan kukkien mettä, samoin monet loiskärpäset, tietenkin perhoset, osin myös ampiaiset. Verenhimoisten hyttysten koiraat elävät kukkien medellä, toimivat siis pölyttäjinä nekin. Pölyttäjäkysymyskin on paljon laajempi kuin kuvittelemme. Ja monipuolinen ympäristö on elinehto pölyttäjien lisääntymiselle.

Elinympäristöjen suojelulla pystymme vaikuttamaan huomattavasti helpommin lajikatoon tai sen uhkaan, kuin kalliilla ilmastotoimilla, vaikka nekin tärkeitä ovat. Luonnonlaidunnus siis on erinomainen keino varjella luonnon monimuotoisuutta, toivotaan että se huomioidaan myös maatalous- ja ympäristöpolitiikassa.Image attachmentImage attachment+2Image attachment

1 CommentKommentoi Facebookissa

Saariston laitumet eritoten pitää huomioida.

Kotieläintuotantoon liittyvät asiat ovat tärkeitä! Luomupäivät Lahdessa takanapäin. Päivien aikana usein nousi esille karjanlannan ja laidunnuksen tarve. Keskustelut ja verkostoituminen antaa eväitä asioiden eteen päin viemiseen. Luomuliitto #luomupäivät2025 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kotieläintuotantoon liittyvät asiat ovat tärkeitä! Luomupäivät Lahdessa takanapäin. Päivien aikana usein nousi esille karjanlannan ja laidunnuksen tarve. Keskustelut ja verkostoituminen antaa eväitä asioiden eteen päin viemiseen. Luomuliitto #luomupäivät2025

1 CommentKommentoi Facebookissa

Mun suosikkiukot!

Yhdistys Luomuliiton luomupäivillä Lahdessa! Tavattu vanhoja ja uusia jäseniä sekä kuultu ajankohtaisia mm. nykyisestä ja tulevasta CAPista. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Yhdistys Luomuliiton luomupäivillä Lahdessa! Tavattu vanhoja ja uusia jäseniä sekä kuultu ajankohtaisia mm. nykyisestä ja tulevasta CAPista.Image attachment

1 CommentKommentoi Facebookissa

Hienoa👏!

Lataa lisää