Luonnonlaidunlihan tuottajat -yhdistykseen ovat tervetulleita jäseniksi kaikki luonnonlaidunten ystävät.
Voit valita sinulle sopivimman tavan liittyä jäseneksemme:
- Varsinaiseksi jäseneksi pääsevät ne tuottajat, jotka harjoittavat luonnonlaidunnusta ja tuottavat luonnonlaiduntuotteita. Luonnonlaidunlihan tuotantoon liittyvät yhdistyksen tekemät suositukset löydät tämän sivun alalaidasta. Jäsenmaksu on varsinaisille jäsenille 50 euroa vuodessa. Jäsenet saavat verkkosivuillemme oman tilansa esittelytekstin kuvineen, sekä halutessaan suoran linkin verkkokauppaansa.
- Kannatusjäseneksi ovat tervetulleita kaikki luonnonlaidunten ystävät, jotka haluavat tukea toimintaamme ja sitä kautta olla mukana tukemassa arvokasta työtä luonnonlaidunten parissa. Kannatusjäsenten vuosimaksu on 50 euroa vuodessa.
- Lahjoittaja/yhteistyökumppani. Jos haluat tukea yhdistystämme tekemällä kertalahjoituksen tai jos haluat tehdä kanssamme yhteistyötä, olethan rohkeasti meihin yhteydessä sähköpostitse: info@luonnonlaidunlihantuottajat.fi
Näin liityt jäseneksi:
Liity mukaan toimintaamme laittamalla meille sähköpostia osoitteeseen:
info@luonnonlaidunlihantuottajat.fi.
Kirjoita sähköpostin viestin otsikkokenttään: JÄSENPYYNTÖ
Vastaamme sähköposteihin mahdollisimman pian.
Yhdistyksen suositukset luonnonlaidunlihan tuotannolle
Suositusten pohjana on WWF Suomen yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuonna 2013 työstämät kriteerit luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa. Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista. Suositusten tavoitteena on lisätä uhanalaisia perinnebiotooppeja hoidon piiriin.
Suositukset luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa
1. Yleinen ympäristöjärjestelmä
- Tila, jonka eläimet ovat luonnonlaidunlihan tuotannossa, kuuluu maatalouden ympäristöjärjestelmään tai täyttää ympäristötuen vaatimukset muuten (esim. pienet tilat, pienet tuottajat, osuuskunnat tai yhdistykset).
2. Jäljitettävyys ja erotettavuus
- Tuotteessa on tilan nimi ja yhteystiedot (esim. osoite tai nettisivu).
- Tuotteessa on tuotteen nimi ja/tai logo.
- Vain tuotetta, jonka kaikki liha on sataprosenttisesti luonnonlaidunlihaa, saa myydä luonnonlaidunlihana.
- Tilalla pidetään laidunpäiväkirjaa kuvaamaan, millä laitumilla kukin eläin on ollut.
3. GMO ja jalostus
- GMO-kylvösiemeniä, istutusmateriaalia ja rehua ei saa käyttää.
- Belgian sinistä karjaa tai sen risteymiä ei saa pitää.
- Jalostusta tulee harjoittaa siten, että eläinten terveyttä suositaan ja poikimiskomplikaatioita minimoidaan.
4. Eläinten hyvinvointi
- Tuotanto täyttää täydentävien ehtojen ja eläinsuojelulain vaatimukset.
- Talvikasvatuksessa käytetään kuivikepohjaista kasvattamoa, makuuparsipihattoa tai ulkokasvatusta siihen soveltuvilla roduilla siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Ritiläpohjaiset kasvattamot eivät ole sallittuja.
- Eläin kasvatetaan siten, että se ei ole kytkettynä muuten kuin tarpeen vaatiessa toimenpiteitä tehtäessä.
- Laidunnuspaineen tulee olla sopiva sekä perinnebiotoopin lajikirjon turvaamiseksi että laiduneläimen hyvinvoinnin ja kasvun takaamiseksi.
5. Rehu ja ruokinta
- Vuositasolla 100 % rehusta kotimaista (poikkeusoloissa rehun tuonti mahdollista, esimerkiksi erityisen kuivina kesinä).
- Laidunkauden ulkopuolella vähintään 70 % rehun kuiva-aineesta tulee olla karkearehua. Karkearehuksi lasketaan säilörehu, heinä, olki, vihantarehu, viljasäilörehu, juurikasmassa (ei juurekset ja peruna).
- Rehun ja sen raaka-aineiden alkuperä ja muut tiedot tulee kirjata ylös ja säilyttää vähintään viisi vuotta.
6. Luonnonlaitumet
- Luonnonlaitumella tarkoitetaan tässä seuraavia alueita:
Perinnebiotoopit:
• niityt ja kedot
• lehdesniityt
• hakamaat
• metsälaitumet
• nummet
Muut näissä suosituksissa luonnonlaitumiksi luettavat alueet:
• Natura-alue tai muu luonnonsuojelualue (muu kuin pelto silloin kun laiduntamisesta ei ole haittaa alueelle)
• pellon metsäsaareke
• Pellon ja metsän, pellon ja vesiuoman sekä pellon ja tien väliset reunavyöhykkeet
• muinaisjäännöskohde (silloin kun laiduntamisesta ei aiheudu haittaa kohteelle)
• uhanalaisen lajin elinympäristö ELY-keskuksen rajauspäätöksen mukaisesti silloin kun laiduntamisesta ei aiheudu haittaa
• suojavyöhykesopimuslohkot ja yli 5 vuotta lannoittamatta olleet pellot (korkeintaan puolet luonnonlaidunalasta saa olla näitä)
• peltojen suojakaistat ja pientareet
• peltojen ulkopuolella olevat kosteikkojen ja vesistöjen rannat, ruovikot ja kaislikot ym.
• metsät
- Yli puolet luonnonlaidunlihan tuotannossa olevien eläimien laitumista tulee olla luonnonlaitumia.
- Eläimen tulee laiduntaa luonnonlaitumilla vähintään puolet laidunkauden pituudesta. Suomessa on kolme eri laidunkauden pituutta tukialueiden mukaisesti (AB -alue 4 kuukautta, C -alueella 2-3 kuukautta).
- Eläimen tulee laiduntaa luonnonlaitumilla kaikki laidunkaudet syntymästään alkaen. Poikkeuksena ovat sonnit, joiden on oltava luonnonlaidunnuksessa vähintään ensimmäisen laidunkautensa ajan. Tämän jälkeen sonnit voidaan pitää sisällä korkeintaan yhden laidunkauden ajan kuitenkin siten, että niillä on luomuvaatimusten mukainen jaloittelumahdollisuus. Loppukasvatuksen pitää tapahtua luonnonlaidunlihaa tuottavalla tilalla. Luonnonlaidunlihaa tuottavalle tilalle ostettujen tai lainattujen eläinten kohdalla, voidaan sen ensimmäisen laidunkauden vaatimuksesta poiketa, mikäli se tulee seuraavat laidunkautensa laiduntamaan luonnonlaitumilla.
- Korkeintaan puolet tilan luonnonlaidunalasta saa olla peltomaalla (suojavyöhykkeet sekä suojakaistat ja pientareet ja yli 5 vuotta lannoittamattomina ja muokkaamattomina olleet pellot)
- Vuoden 2004 jälkeen uudisraivattuja peltoja ei voi laskea luonnonlaitumiksi. Tällä tarkoitetaan peltolohkorekisterissä olevia varsinaisia peltoja. Umpeenkasvaneita luonnonlaitumia voidaan kuitenkin ennallistaa luonnonlaitumiksi uudelleen.
- Luonnonlaitumilla tulee noudattaa ympäristösopimuksen ehtoja.
- Vesistöihin rajautuvilla luonnonlaitumilla laiduntamisesta ei saa aiheutua merkittävää vesiensuojelullista haittaa.
Suositukset päivitetty 6.4.2021